Mhy Keski-Suomen vaalit
Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi on perustettu 1932 ja toimii tällä hetkellä 12 kunnan alueella.
Metsänhoitoyhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, jonka 35 jäsentä valitaan vaaleissa neljäksi vuodeksi kerrallaan yhdistyksen jäsenistä. Katso nykyiset luottamushenkilöt >>
Kuka saa asettua ehdolle mhy-vaalissa?
Ehdokasasettelu alkaa 3.6. ja päättyy 2.10. Ehdokkaaksi saa asettua 18 vuotta täyttänyt jäsen, jolla on ollut metsätila omistuksessaan 1.1.2024. Ehdokas voi olla myös jäsenenä olevan yhtymän tai kuolinpesän jäsen. Jäsenyys pitää olla voimassa ja jäsenmaksun kokonaan maksettu ehdokasasettelun päättyessä 2.10.
Miten ehdokkaaksi asetutaan?
- Täytä vaalisivulla oleva lomake kohdasta "asetu ehdolle" TAI
- Ota yhteyttä vaalitoimikunnan sihteeriin (Sari Haapamäki, 050-3208669, sari.haapamaki@mhy.fi ) ja kerro että haluat asettua ehdolle.
Otamme sinuun yhteyttä ja pyydämme henkilötunnustasi. Kirjaamme tämän jälkeen tietosi Editan vaalijärjestelmään, josta tulee sinulle linkki. Kun kirjaudut sisään linkistä ja teet vahvan tunnistautumisen, pääset syöttämään loput tietosi. Editan järjestelmä tunnistaa henkilöllisyytesi ja jäsenyytesi. Olet asettunut ehdolle. Valokuvan pääset lisäämään 19.9. jälkeen, mutta siitä ohjeistetaan myöhemmin.
Kuka saa äänestää mhy-vaalissa?
Vaaleissa saa äänestää 15 vuotta täyttänyt jäsen, jolla on ollut metsätila omistuksessa 1.1.2024. Jäsenyys pitää olla voimassa, kun äänioikeusrekisteri vahvistetaan.
Miten ja milloin äänestetään?
Vaaleissa voi äänestää joko sähköisesti tai postitse 6.-27.11. Vaalin tulos julkaistaan 5.12.
Vaalitoimikuntaan kuuluu viisi jäsentä.
Tauno Kallio pj. 0400-244783 tauno.a.kallio@gmail.com
Pauli Hytönen
Juhani Koskinen
Katri Paananen
Jyrki Patama
sihteeri:
Sari Haapamäki 050-3208669 sari.haapamaki@mhy.fi
Metsänhoitoyhdistyksessä valtuuston tehtävänä on toimia jäsenten edustajina ja tuoda heidän metsänomistamiseensa liittyvät toiveensa ja tavoitteensa metsänhoitoyhdistyksen päätöksentekoon sekä käytännön toimintaan. Valtuuston jäsenet vaikuttavat siihen, mihin suuntaan yhdistystä olisi syytä kehittää.
Valtuuston tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat:
• talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistaminen
• toimintalinjausten, yhdistymisten ja sääntömuutosten hyväksyminen
• jäsenmaksun määrästä päättäminen
• hallituksen ja tilintarkastajien valinta
Metsänomistajat päättävät metsänhoitoyhdistyksissä Yhdistys on jäsentensä omistama; omistajahan yleensä päättää, mitä tehdään ja miten asiat hoidetaan. Ihan samaan tapaan kuin metsänomistaja päättää, mitä kukin omissa metsissään tekee.
Maamme metsänhoitoyhdistysten yli 184 000 metsänomistajajäsentä itse viime kädessä päättävät mitä metsänhoitoyhdistyksissä tehdään, miten metsänomistajien etua valvotaan ja millaisia palveluja tarjotaan. Toisin kuin omissa metsissä, yhdistyksissä vaikuttaminen on kuitenkin edustuksellista demokratiaa. Päätösvalta yhdistyksissä kuuluu yhdistyslain mukaan niiden jäsenille.
Metsänhoitoyhdistyksissä päätösvalta on annettu yhdistysten valtuutetuille. Valtuuston ja hallituksen jäsenet toimivat metsänomistajien edustajina ja myös tiedon välittäjinä molempiin suuntiin. Vain yhdistyksen jäsenet voivat asettua ehdolle. Valtuutettu vaikuttaa, verkostoituu ja kehittää yhdistyksen toimintaa. Valtuusto kokoontuu minimissään sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin päättämään mm. toimintasuunnitelmasta ja budjetista.
Valtuusto pääsee kehittämään yhdistyksen toimintaa ja saa lisätietoa vierailevilta asiantuntijoilta. Aktiiviset valtuutetut osallistuvat metsäisiin tapahtumiin, verkottuvat muiden metsänomistajien kanssa ja toimivat parhaimmillaan kaksisuuntaisena linkkinä metsänhoitoyhdistyksen ja paikkakunnan metsänomistajien välillä. He välittävät tietoa yhdistyksen toiminnasta muille metsänomistajille, mutta ennen kaikkea he välittävät metsänomistajien tuntemuksia sekä kehittämisehdotuksia ja ideoita metsänhoitoyhdistyksen suuntaan.
Valtuusto valitsee keskuudestaan metsänhoitoyhdistyksen hallituksen. Hallitus kokoontuu useita kertoja vuodessa päättämään operatiivisen toiminnan keskeisistä asioista, kuten yhdistyksen metsänomistajille tarjoamista palveluista. Näitä ovat esimerkiksi puukauppa- ja metsänhoitopalvelut. Metsänomistajat tarvitsevat apua puukaupassa ja puun korjuussa, samoin ajantasaista tietoa puun hinnasta sekä ennen kaikkea tarvitaan edunvalvontaa, jotta metsänomistajat saisivat jatkossakin parhaan mahdollisen hinnan puilleen, ja edelleen päättää oman metsäomaisuutensa käytöstä.
