Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala Ry säännöt
1 § Nimi, kotipaikka ja toimialue
Yhdistyksen nimi on Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala ry. Yhdistyksen kotipaikka on Ylivieska ja sen toimialueena on Alavieskan, Pyhäjoen, Merijärven, Reisjärven ja Sievin kunnat sekä Haapajärven, Kalajoen, Nivalan, Oulaisten, Pyhäjärven ja Ylivieskan kaupungit sekä Raahen kaupunki entisen Vihannin kunnan alueella.
Yhdistys on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n rekisteröity jäsenyhdistys. Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:tä nimitetään jäljempänä keskusliitoksi.
2 § Tarkoitus ja tehtävät
Metsänhoitoyhdistys toimii toimialueellaan metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta (1090/2013) mukaisena metsänomistajien yhteenliittymänä, jonka tarkoituksena on edistää jäsentensä harjoittaman metsätalouden kannattavuutta ja heidän metsätaloudelleen asettamiensa muiden tavoitteiden toteutumista sekä edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä sekä valvoa jäsentensä etua.
Metsänhoitoyhdistys antaa jäsenilleen ja toimialueensa muille metsänomistajille metsätalouden harjoittamisessa tarvittavia palveluja:
1. toimii jäsentensä etujärjestönä 2. tarjoaa metsätalouden harjoittamisessa tarvittavia tietoja ja palveluja 3. avustaa puukaupassa, puunkorjuussa ja muussa metsän käytössä 4. suunnittelee ja toteuttaa metsänhoitotöitä 5. laatii metsäsuunnitelmia ja voi hoitaa myös kiinteistönvälitystä 6. tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa selvityksiä, tiedonantoja ja lausuntoja sekä 7. muilla mahdollisilla toimilla toteuttaa tarkoitustaan
Yhdistys voi antaa palvelujaan metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta (1090/2013) annetun lain rajoissa myös muille kuin jäsenilleen, milloin tämä toiminta ei vähennä jäsenmetsänomistajien mahdollisuutta saada palvelua.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia.
3 § Jäsenyys
Metsänhoitoyhdistyksen jäseniä voivat olla metsänomistajat, joilla on omistus- tai hallintaoikeus metsään sekä yhteisomistuksessa olevan kiinteistön yhteisomistajat tai yhteismetsän osakkaat siten kuin metsänhoitoyhdistyksestä annetun lain 2 § (534/1998) ja metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta 6 § (1090/2013) säädetään. Jäsenyys tulee voimaan, kun yhdistyksen hallitus on jäseneksi liittymisen hyväksynyt. Yhdistyksellä voi olla kannatusjäseniä, joilla ei ole äänioikeutta.
4 § Jäsenen erottaminen ja eroaminen
Hallitus on oikeutettu erottamaan jäsenen, joka on toiminut vastoin näitä sääntöjä tai muuten vahingoittanut metsänhoitoyhdistystä, keskusliittoa tai sen jäsenyhdistystä.
Hallituksen päätöksestä voi jäsen vedota yhdistyksen valtuustolle kirjallisesti kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan.
Jos jäsen haluaa itse erota, tehköön siitä kirjallisen ilmoituksen hallitukselle taikka sen puheenjohtajalle. Eroaminen astuu voimaan heti, mutta jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksun eroamisvuoden loppuun saakka.
5 § Jäsenmaksut ja muut yhdistyksen perimät maksut
Yhdistyksen antamasta ammattiavusta ja palveluista peritään yhdistyksen hallituksen päättämä toimitusmaksu.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on velvollisuus suorittaa vuosittain valtuuston syyskokouksen päättämää jäsenmaksua yhdistykselle, mikä voi olla porrastettu metsän pinta-alan- perusteella. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu MTK keskusliittoon muodostuu vuosittain keskusliiton valtuuskunnan päättämästä metsänomistajien yhteiseen edunvalvontaan käytettävästä perusjäsenten lisäjäsenmaksusta eli edunvalvontamaksusta, jonka perusjäsen on velvoitettu maksamaan metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun yhteydessä. Myös edunvalvontamaksu voi olla porrastettu perusjäsenen elinkeinotoiminnan laajuuteen liittyvillä perusteilla.
Yhdistyksellä voi olla erillinen liittymismaksu, minkä suuruudesta ja perimisajankohdasta päättää valtuusto.
Yhtymän, kuolinpesän ja muiden yhteisetuuksien ollessa metsänhoitoyhdistyksen jäsen kukin yhteisomistaja voidaan hyväksyä metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi. Yhteis-omistuksessa olevalta tilalta jäsenmaksu on maksettava koko tilan osalta (tilakohtainen maksu).
Yhteismetsälaissa (109/2003) tarkoitetun yhteismetsän ollessa metsänhoitoyhdistyksen jäsen, yhteismetsän osakas voidaan hyväksyä metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi.
Kannatusjäsenet maksavat valtuuston syyskokouksen päättämää kannatusjäsenmaksua. Kannatusjäseninä oleville opiskelijoille voidaan määrätä alennettu jäsenmaksu.
Kunniajäsenen arvon voi yhdistyksen kokous myöntää hallituksen esityksestä henkilölle, joka on ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen toimintaa.
6 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja tai hallituksen määräämä henkilö, kukin yksin.
7 § Tilit
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kuukausi ennen valtuuston kevätkokousta.
Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään neljätoista päivää ennen valtuuston kevätkokousta. Yhdistyksellä on yksi auktorisoitu tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja tai vastaava yhteisö, jolloin varatilintarkastajaa ei tarvita.
8 § Valtuusto
Yhdistyksen jäsenten päätösvaltaa käyttää yhdistyksen jäsenten vaaleilla valitsemat valtuutetut, jotka muodostavat valtuuston. Yhdistyksen valtuustoon kuuluu 32 neljäksi vuodeksi valittua valtuutettua ja 6 varavaltuutettua, joiden tulee olla yhdistyksen jäseniä.
Mikäli ehdokkaita on asetettu enintään se määrä, mitä valtuustoon valitaan valtuutettuja, vaalitoimikunta vahvistaa vaalin tuloksen ehdokasasettelun mukaiseksi. Mikäli ehdokkaiden lukumäärä on alle kolme neljäsosaa valtuutettujen lukumäärästä, on ehdokasasettelu järjestettävä välittömästi uudelleen.
Valtuutetut valitaan enemmistövaalitapaa noudattaen. Mikäli saman äänimäärän saaneita on useita, mutta heitä kaikkia ei voida valita, ratkaisee asian arpa. Saman periaatteen mukaisesti valitaan varavaltuutetut, jotka siirtyvät valtuutetuksi vaalitoimikunnan määräämässä järjestyksessä. Valtuutettujen toimikausi alkaa välittömästi vaalituloksen vahvistamisesta alkaen. Mikäli valtuutettu luopuu yhdistyksen jäsenyydestä, eroaa valtuustosta tai on muutoin estynyt osallistumaan valtuuston kokoukseen, tulee varavaltuutettu hänen sijaansa. Valtuusto on päätösvaltainen, kun yli puolet valtuutettujen lukumäärästä on läsnä.
Valtuusto kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen, kevätkokoukseen ja syyskokoukseen. Kevätkokous on pidettävä huhtikuun 15. päivään mennessä ja syyskokous loka- joulukuussa. Valtuutettu voi osallistua kokoukseen myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, kun hänellä on yhtäläinen mahdollisuus osallistua keskusteluun ja äänestää äänestystilanteissa. Hallitus kutsuu valtuuston koolle kullekin jäsenelle vähintään seitsemän päivää ennen kokousta lähetetyllä kirjeellä tai sähköpostitse. Tähän aikaan luetaan mukaan kokouspäivä ja kirjeen lähettämispäivä. Mikäli joku valtuutettu haluaa saada jonkin asian valtuustossa käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään 14 päivää ennen valtuuston kokousta. Valtuusto voi ottaa käsiteltäväkseen myös kokouskutsussa mainitsemattoman asian, mikäli asian esille ottamista kannattaa vähintään 3/4 valtuutetuista. Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, valtuuston kokous niin päättää tai jos vähintään 1/10 valtuuston jäsenistä pyytää sitä ilmoittamaansa asiaa varten hallitukselta kirjallisesti. Tällöin valtuuston kokous on pidettävä kuukauden kuluessa edellä mainitun pyynnön saapumisesta hallituksen puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle.
Valtuusto valitsee syyskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan valtuuston puheenjohtajan. Vaalien jälkeen ensimmäisen kerran kokoustettaessa valtuuston kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu ja valtuustolle valitaan puheenjohtaja. Valtuuston kokouksen avaa ja puhetta johtaa valtuuston puheenjohtaja. Varsinaisen puheenjohtajan ollessa estynyt, kokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat
1. valitaan kokoukselle tarvittaessa puheenjohtaja 2. valitaan sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. esitetään hallituksen kertomus yhdistyksen päättyneen vuoden toiminnasta 6. esitetään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus 7. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille edellisen vuoden toiminnasta ja varojen käytöstä 8. valitaan vaalitoimikunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet joka neljäs vuosi äänestys- ja vaalijärjestyksen mukaan 9. valitaan tarvittaessa joka toinen vuosi hallituksen nimeämisvaliokunta 10. päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista 11. käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat 12. päätetään muista sääntöjen mukaan valtuustolle kuuluvista asioista
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat
1. valitaan kokoukselle tarvittaessa puheenjohtaja 2. valitaan sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. vahvistetaan yhdistyksen toimintasuunnitelma seuraavalle kalenterivuodelle 6. päätetään valtuuston, hallituksen ja vaalitoimikunnan sekä muiden valtuuston valitsemien kokousedustajien kokouspalkkiot ja kulukorvausten perusteet. 7. valitaan joka toinen vuosi valtuuston puheenjohtaja kaksivuotiskaudeksi 8. päätetään joka toinen vuosi hallituksen jäsenten määrä 9. valitaan joka toinen vuosi seuraavalle toimikaudelle hallituksen jäsenet 10. päätetään tilintarkastajan palkkiosta 11. valitaan tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa 12. päätetään metsänhoitoyhdistyksen jäseniltä ja muilta jäseniltä perittävät jäsenmaksut ja liittymismaksut. 13. vahvistetaan tulo- ja menoarvio seuraavaa tilivuotta varten 14. päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista 15. käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat 16. päätetään muista sääntöjen mukaan valtuustolle kuuluvista asioista
Valtuuston kokouksissa on kullakin valtuutetulla yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää. Päätökseksi tulee mielipide, jota yli puolet äänestykseen osallistuneista on kannattanut. Jos äänet menevät tasan, tulee päätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ratkaisee arpa.
Valtuuston kokouksen puheenjohtaja huolehtii siitä, että valtuuston kokouksista laaditaan pöytäkirja, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa yhdessä kokouksen sihteerin kanssa.
Valtuustolla on valta vapauttaa valitsemansa valtuuston puheenjohtaja, hallituksen jäsen tai koko hallitus ennen toimikauden päättymistä.
Valtuuston puheenjohtajan ja hallituksen toimikausi päättyy aina sinä päivänä, kun joka neljäs vuosi vaaleilla valittu uusi valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran vaalien jälkeen ja valitsee kokouksessaan uuden valtuuston puheenjohtajan ja hallituksen. Näiden toimikausi alkaa heti kokouksen jälkeen.
Valtuusto voi halutessaan asettaa hallituksen nimeämisvaliokunnan valmistelemaan hallituksen jäsenten valintaa. Valtuusto määrittelee tällöin hallituksen nimeämisvaliokunnan tehtävät. Nimeämisvaliokunnalla ei ole päätösvaltaa käsittelemissään asioissa, vaan se tekee vain esityksiä valtuustolle.
9 § Jäsenäänestys
Yhdistyksen valtuusto vahvistaa äänestys- ja vaalijärjestyksen, johon otetaan tarvittavat vaaleja koskevat määräykset. Valtuusto valitaan postitse, erillisissä äänestystilaisuuksissa tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla noudattaen enemmistövaalitapaa valtuuston päättämässä yhdistyksen äänestys- ja vaalijärjestyksessä määriteltävällä tavalla.
Vaalikelpoisia ovat 18 vuotta täyttäneet sääntöjen 3§:n 1 momentissa mainitut yhdistyksen jäsenet.
Valtuuston vaalissa ei vaalikelpoinen ole metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa oleva toimihenkilö.
10 § Hallitus
Yhdistyksen toimeenpaneva elin on hallitus, johon kuuluu 6 valtuuston valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenen on oltava metsänhoitoyhdistyksen jäsen tai jäsenenä olevan oikeustoimihenkilön valtuuttama henkilö, joka ei ole toimikauden alkuun mennessä täyttänyt 65 vuotta. Jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä puheenjohtajalta sitä vaatii. Hallituksen jäsen voi osallistua kokoukseen myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, kun hänellä on yhtäläinen mahdollisuus osallistua keskusteluun ja äänestää äänestystilanteissa.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen koko jäsenmäärästä on läsnä. Jos hallituksen kokouksessa äänestetään, päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Hallituksen kokouksista on pidettävä päätöspöytäkirjaa. Valtuuston puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.
Hallitus voi päättää yhdistyksen kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta muun huomattavan omaisuuden myynnistä.
Hallitus nimeää yhdistyksen edustajat niihin järjestöihin ja yhteisöihin, joissa yhdistys on jäsenenä.
Hallitus ottaa ja erottaa yhdistyksen toiminnanjohtajan ja muut vakituisessa työsuhteessa yhdistykseen olevat toimihenkilöt.
11 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätöksen yhdistyksen purkamisesta ja sääntöjen muuttamisesta tekee metsänhoitoyhdistyksen valtuusto. Päätös tulee voimaan, jos sitä kannattaa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä valtuuston kokouksessa. Sääntöjen muuttamista tai yhdistyksen purkamista koskeva asia on mainittava kokouskutsussa.
Metsänhoitoyhdistyksen sääntöihin ja niihin tehtäviin muutoksiin vaaditaan keskusliiton johtokunnan hyväksyntä.
12 § Asema järjestössä
Metsänhoitoyhdistyksen tulee toiminnassaan noudattaa myös keskusliiton toimintaperiaatteita ja sääntöjä.
13 § Yhdistyksen varojen käyttö sen purkautuessa
Yhdistyksen purkautuessa tai tultua lakkautetuksi sen varat ja velat luovutetaan sen toimintaa jatkavalle rekisteröidylle yhdistykselle tai muulle oikeuskelpoiselle, vastaavia tarkoitusperiä ajavalle metsänomistajien muodostamalle yhteisölle käytettäväksi yksityismetsätalouden edistämiseen yhdistyksen toimialueella yhdistyksen viimeisen kokouksen tekemän päätöksen mukaisesti. Testamentilla tai lahjana saadut varat on kuitenkin käytettävä niitä annettaessa määrättyyn tarkoitukseen tai ellei se ole mahdollista, johonkin sitä lähellä olevaan tarkoitukseen.
14 § Siirtymäsäännökset Nämä säännöt tulevat voimaan, kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin.
15 § Yhdistyslain määräykset
Muutoin noudatetaan metsänhoitoyhdistyslain, metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta annetun lain sekä yhdistyslain säännöksiä.
