Kokemukset Metsävisasta ja oppiminen

Valtakunnallinen

Metsävisa on mukavan haastava. Se sisältää jo koulussa opetettuja asioita, jolloin ei tule tunnetta, ettei tietäisi mitään. Kokeessa pystyy myös hyvin soveltamaan koulussa opetettuja asioita kysymyksiin, mitkä aluksi kuulostavat vaikeilta. Tietenkin kokeessa on myös vaikeampia kysymyksiä, joten pitää olla myös vähän kiinnostunut metsistä. Itselleni vaikeimmat kysymykset liittyivät metsätalouteen, ja metsän kestävään käytökseen. Koska en ollut ikinä perehtynyt niihin vapaa-ajalla. Suosittelen kaikkia osallistumaan metsävisaan, koska taidat, ja oletkin parempi kuin luulet. Lisäksi voit voittaa kesätyöpaikan. Olen itse todella tyytyväinen tulokseeni, ja kesätyö oli myös todella hyvä kokemus.

Hyvä menestyminen Metsävisassa oli suuri yllätys. En ollut kuullut visasta aikaisemmin, joten en tiennyt minkä tasoisia kysymyksiä siinä on. Oletin että ne ovat vaikeita, joten en melkein osallistunut. Mutta ajattelin, mitä pahaa voisi tapahtua, jos osallistuisin. Joten lähdin vähän vitsillä mukaan.

En harjoitellut yhtään visaan, koska koulussa oli muita kokeita. Mutta netistä onneksi löytyy edellisten vuosien visat. Katsoin niitä ja ensisilmäyksellä kysymykset vaikuttivat vaikeilta. Joten en istunut penkille tekemään visaa mitenkään voittavin mielin. Meidän koulustamme visassa ei ollut kovin monta osallistujaa, joten voitin yllättävän helpolla. Mutta en olettanut, että saisin 56/70 pistettä. Tietenkin on aina parannettavaa, mutta nyt tiedän, että en ole ihan höperö. 

Metsäasioita opetetaan koulussa todella perinteisesti. Luetaan kirjaa, tehdään tehtäviä, ja välillä katsotaan video. Muutaman kerran mennään metsään testaamaan taitoja, ja tehdään yksi kasvio. Toivoisin, että esimerkiksi kasvien tunnistamista opetettaisiin metsässä. Kasvien tuntomerkkien lukeminen on heikko tapa oppia. Kun kasvia menee katsomaan metsään, näkee oikeasti mitä sillä tarkoitetaan. Mutta mielestäni on vielä parempi tehdä omat tuntomerkit. Itse keksimät tuntomerkit ovat varsin hauskoja, ja yleensä idea tulee muista asioista, joista olet kiinnostunut. Joten kasvin muistaa paljon pidemmällä aikavälillä.

Koulussa pitäisi kertoa myös metsätaloudesta, ja sitä kautta metsän kestävästä käytöstä. Koska tällä hetkellä jollekin voi tulla sellainen kuva metsistä, että niitä pitäisi vain suojella, joka ei ole ollenkaan totta. Metsien käyttö on todella tärkeää Suomen taloudelle, mutta ei kaikkia metsiä myöskään maan tasalle voi kaataa.

Pyry Jyrkkä

koululainen

15-vuotias kesäharjoittelija Espoon Ruusutorpan koulusta, joka voitti Metsävisassa kesätyöpaikan. Hän oli viikon Suomen Metsäyhdistyksessä sekä viikon MTK:ssa ja MhyP:ssa.

Liittyvät bloggaukset

  1. Euroopan hyväntahtoisuus kääntyy luontoa vastaan 

    Euroopan hyväntahtoisuus kääntyy luontoa vastaan

    Mikko Tiirola

    Valtakunnallinen

    Filosofi Voltairen sitaatti ”paras on hyvän pahin vihollinen” kuvaa EU:n ilmasto- ja monimuotoisuustoimien metsävaikutuksia.  Suomen Metsäsäätiö järjesti (11.12) tutkimusseminaarin, jossa metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopistosta esitteli tutkimusryhmänsä tutkimustuloksia EU:n monimuotoisuus- ja ilmastolinjausten vuotovaikutuksista.

    Lue lisää
  2. Kuusi pellonreunassa

    Joulukuusimuistoja

    Anne Rauhamäki

    Valtakunnallinen

    Tunnustan heti alkuun, että en ole mikään jouluihminen. En erityisesti perusta askartelusta, koristelusta, ruoanlaitosta enkä juhlaperinteistä muutenkaan. Mutta puista minä tykkään, etupäässä kun ovat siellä metsässä ja varsinkin jos itsekin olen siellä. Joten perheen joulukuusivastaavan pesti on yleensä langennut minulle.

  3. Monimuotoisuutta metsässä neljältä vuosikymmeneltä

    Monimuotoisuutta metsässä neljältä vuosikymmeneltä

    Saara Koskinen

    Valtakunnallinen

    Saara Koskinen on saanut omassa roolissaan luonnonhoidon erityisasiantuntijana puhua riistaelinympäristöistä, monimuotoisuudesta, säästöpuista ja suojakaistaleista sekä käydä mielenkiintoisia keskusteluja ”esteettisesti hyvännäköisen metsän” käsittelystä.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset