Kokemukset Metsävisasta ja oppiminen
Valtakunnallinen
Metsävisa on mukavan haastava. Se sisältää jo koulussa opetettuja asioita, jolloin ei tule tunnetta, ettei tietäisi mitään. Kokeessa pystyy myös hyvin soveltamaan koulussa opetettuja asioita kysymyksiin, mitkä aluksi kuulostavat vaikeilta. Tietenkin kokeessa on myös vaikeampia kysymyksiä, joten pitää olla myös vähän kiinnostunut metsistä. Itselleni vaikeimmat kysymykset liittyivät metsätalouteen, ja metsän kestävään käytökseen. Koska en ollut ikinä perehtynyt niihin vapaa-ajalla. Suosittelen kaikkia osallistumaan metsävisaan, koska taidat, ja oletkin parempi kuin luulet. Lisäksi voit voittaa kesätyöpaikan. Olen itse todella tyytyväinen tulokseeni, ja kesätyö oli myös todella hyvä kokemus.
Hyvä menestyminen Metsävisassa oli suuri yllätys. En ollut kuullut visasta aikaisemmin, joten en tiennyt minkä tasoisia kysymyksiä siinä on. Oletin että ne ovat vaikeita, joten en melkein osallistunut. Mutta ajattelin, mitä pahaa voisi tapahtua, jos osallistuisin. Joten lähdin vähän vitsillä mukaan.
En harjoitellut yhtään visaan, koska koulussa oli muita kokeita. Mutta netistä onneksi löytyy edellisten vuosien visat. Katsoin niitä ja ensisilmäyksellä kysymykset vaikuttivat vaikeilta. Joten en istunut penkille tekemään visaa mitenkään voittavin mielin. Meidän koulustamme visassa ei ollut kovin monta osallistujaa, joten voitin yllättävän helpolla. Mutta en olettanut, että saisin 56/70 pistettä. Tietenkin on aina parannettavaa, mutta nyt tiedän, että en ole ihan höperö.
Metsäasioita opetetaan koulussa todella perinteisesti. Luetaan kirjaa, tehdään tehtäviä, ja välillä katsotaan video. Muutaman kerran mennään metsään testaamaan taitoja, ja tehdään yksi kasvio. Toivoisin, että esimerkiksi kasvien tunnistamista opetettaisiin metsässä. Kasvien tuntomerkkien lukeminen on heikko tapa oppia. Kun kasvia menee katsomaan metsään, näkee oikeasti mitä sillä tarkoitetaan. Mutta mielestäni on vielä parempi tehdä omat tuntomerkit. Itse keksimät tuntomerkit ovat varsin hauskoja, ja yleensä idea tulee muista asioista, joista olet kiinnostunut. Joten kasvin muistaa paljon pidemmällä aikavälillä.
Koulussa pitäisi kertoa myös metsätaloudesta, ja sitä kautta metsän kestävästä käytöstä. Koska tällä hetkellä jollekin voi tulla sellainen kuva metsistä, että niitä pitäisi vain suojella, joka ei ole ollenkaan totta. Metsien käyttö on todella tärkeää Suomen taloudelle, mutta ei kaikkia metsiä myöskään maan tasalle voi kaataa.
Pyry Jyrkkä
koululainen
15-vuotias kesäharjoittelija Espoon Ruusutorpan koulusta, joka voitti Metsävisassa kesätyöpaikan. Hän oli viikon Suomen Metsäyhdistyksessä sekä viikon MTK:ssa ja MhyP:ssa.
Liittyvät bloggaukset
Kapuloita rattaissa ja bensaa suonissa
Anne Rauhamäki
Valtakunnallinen
Raivaussahat ne on metkoja vehkeitä. Vaikka huollat ja hoivaat, säilytät kuinka optimaalisissa olosuhteissa ja ulkoilutat säännöllisesti, niin aina on saha jotenkin rikki kun tositoimiin ryhdytään. Erityisesti silloin kun työmaa sijaitsee jossain mahdollisimman kaukana kotoa ja lähin pienkonekorjaamo on parinsadan kilometrin päässä ja suljettu kesälomien ajaksi.
Metsänhoitoyhdistysten valtuustoissa pääsee vaikuttamaan oman alueen metsätalouteen
Valtakunnallinen
Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit järjestetään marraskuussa. Ehdokasasettelu on jo avattu – jokaisen oman alueensa metsätaloudesta ja metsien hyvinvoinnista kiinnostuneen metsänomistajan kannattaakin tarttua toimeen. Kuten asiaan jo vihkiytyneet valtuustojen jäsenet kertovat, vaikuttamismahdollisuuksia on tarjolla juuri niin paljon kuin oma mielenkiinto ja kalenteri antavat myöten.
Mitä yhteistä on metsänhoitoyhdistyksillä, Trumpilla ja Harrisilla?
Mikko Tiirola
Valtakunnallinen
Donald Trumpin puheet metsien haravoinnista olivat otsikoissa hänen presidenttikaudellaan. Mutta mitä yhteistä on USA:n presidentinvaaleilla ja metsänhoitoyhdistyksillä? Yhdysvalloissa on äänestetty presidentistä aina neljän vuoden välein marraskuussa jo vuodesta 1792 lähtien. Hieman lyhempi marraskuinen vaaliperinne on metsänhoitoyhdistyksissä, jossa on valittu vuodesta 2000 asti neljäksi vuodeksi valtuutetut metsänomistajat päättämään oman metsänhoitoyhdistyksen asioista. Yhteistä on se, että molemmat vaalit pidetään samassa rytmissä kesäolympialaisvuoden marraskuussa.