Miten metsäsuhteesi ja äänestäminen liittyvät toisiinsa?
Valtakunnallinen
”Jos et löydä hyvää ehdokasta, äänestä vähiten huonoa. Tällöin huonoimmat eivät ainakaan hyödy äänestämättömyydestäsi. ”
Tätä kuulemaani motivaatiokorin hätäperustelua ei todellakaan tarvitse käyttää mhy-vaaleissa. Ehdokasasettelusta on tullut monipuolinen metsänomistajakunta ehdolle. He ovat päättäneet lähteä mukaan tavoitteenaan edustaa meitä kaikkia, meidän valtuuttaminamme, meidän parhaaksemme. Itse en ole ehdolla, reilut kolme vuosikymmentä olen saanut tehdä luottamustyötä tässä organisaatiossa. Siitä iso kiitos etenkin minua äänestäneille!
Metsätalouskin on muuttunut todella hektiseksi 38-vuotisen metsäomistajataipaleeni varrella. Kurveja on tullut lisää, näkyvyys heikentynyt. Ylämäet ja alamäet markkinoilla tulevat nykyajan kiireessä yhä nopeammin vastaan. Sääntelyn kieltomerkkejä on taipaleella yhtenään, ja metsänkäsittelyn eri vaihtoehdot haarautuvat monisäikeisiksi poluiksi. Samalla koneistuminen on valtavasti helpottanut ja tehostanut fyysistä työtä, puhumattakaan digitaalisaation loikasta mm. metsävaratiedossa, töiden suunnittelussa ja kilpailutuksessa.
Kaupungistumisen megatrendi etäännyttää metsänomistuksen, ja tuo haasteita vuorovaikutukseen metsässä toimijoiden ja omistajien kesken. Vielä enemmän se vaikuttaa epäluuloihin metsätyötä kohtaan yhteiskunnassamme. Raflaavat klikkiotsikot eivät tilannetta paranna, varsinkaan, jos ala antaa medialle syöttöjä lapaan, niin kuin hyvin ikävässä raakkutuhossa on tapahtunut.
Väittäisin kuitenkin, että vahva metsäsuhde etenkin suomalaisilla metsänomistajilla ei ole mihinkään kadonnut, se on vaan erilainen kuin vuosikymmeniä sitten. Koska se on osin etääntynyt fyysisesti metsästä, samalla se voi tuoda uutta perspektiiviä, vaikkei käytännön metsätyö tuttua olisikaan. Perhemetsätalouden arvot pysyvät moniarvoisen metsätaloutemme perustana ja vahvuutena, kunhan vain huolehdimme vuorovaikutuksesta.
Millainen on sinun metsäsuhteesi, ja miten parhaiten saat sen ilmi omistamallasi metsätilalla? Olet jo tehnyt hyvän päätöksen, kun olet valinnut yhdistyksen jäsenyyden. Valtuutetut yhdistyksessä käyttävät isointa valtaa organisaatiossa, mm. strategiapäätöksissä. Kannustan jo äänestyspäätöstä tehdessä rohkeasti ottamaan ehdokkaisiin yhteyttä, ja kysymään kantaa asioihin, ja samalla tuomaan omia näkemyksiä ilmi. Jäsen jäsenelle -keskustelua lisää siis!
Äänestäminen on ikiaikainen keksintö, demokratia on toiseksi paras vallankäytön muoto valistuneen yksinvaltiuden jälkeen. Jälkimmäinen on osoittautunut utopiaksi, joten… teepä tämän syksyn metsänhoitotyö nro 1 ja äänestä!
Kirjoittaja: Matti Rauhalahti, 56-vuotias maa- ja metsätalousyrittäjä, muusikko sekä juontaja. Mhy Roineen valtuuston puheenjohtaja.
Liittyvät bloggaukset
Euroopan hyväntahtoisuus kääntyy luontoa vastaan
Mikko Tiirola
Valtakunnallinen
Filosofi Voltairen sitaatti ”paras on hyvän pahin vihollinen” kuvaa EU:n ilmasto- ja monimuotoisuustoimien metsävaikutuksia. Suomen Metsäsäätiö järjesti (11.12) tutkimusseminaarin, jossa metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopistosta esitteli tutkimusryhmänsä tutkimustuloksia EU:n monimuotoisuus- ja ilmastolinjausten vuotovaikutuksista.
Joulukuusimuistoja
Anne Rauhamäki
Valtakunnallinen
Tunnustan heti alkuun, että en ole mikään jouluihminen. En erityisesti perusta askartelusta, koristelusta, ruoanlaitosta enkä juhlaperinteistä muutenkaan. Mutta puista minä tykkään, etupäässä kun ovat siellä metsässä ja varsinkin jos itsekin olen siellä. Joten perheen joulukuusivastaavan pesti on yleensä langennut minulle.
Monimuotoisuutta metsässä neljältä vuosikymmeneltä
Saara Koskinen
Valtakunnallinen
Saara Koskinen on saanut omassa roolissaan luonnonhoidon erityisasiantuntijana puhua riistaelinympäristöistä, monimuotoisuudesta, säästöpuista ja suojakaistaleista sekä käydä mielenkiintoisia keskusteluja ”esteettisesti hyvännäköisen metsän” käsittelystä.