Puutavaralajeihin, runkohintaan vai järeyteen perustuvaa puukauppaa?

”Puunmyyjälle lisää haasteita – apua saa ja kannattaa käyttää”

Oheinen juttu perustuu metsänomistajan tekemään todelliseen puukauppaan

Aluksi metsänhoitoyhdistyksen neuvoja teki puunmyyntisuunnitelman

Metsänomistaja teetti puunmyyntisuunnitelman metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijalla kevätkesällä 2023. Kesäkorjuukelpoisen päätehakkuukuvion puumäärä oli 830 m³. Pääpuulaji oli kuusi, mutta puumäärästä kolmannes oli mäntyä ja koivua.

Tarjoukset pyydettiin kaikilta ostajilta ja runkojen katkonta huomioitiin tarjousten vertaamisessa

Metsäasiantuntija pyysi tarjoukset seitsemältä ostajalta ja Mhy-korjuupalvelulta. Hän siis kilpailutti puukaupan metsänomistajan puolesta. Tarjouksia saatiin seitsemän. Yksi ostaja ei tehnyt tarjousta pitkään kuljetusmatkaan vedoten.

Ostajien erilaiset tarjoukset verrattiin. Tämä tapahtui siten, että metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija huomioi kunkin ostajan aiemmissa vastaavanlaisissa puukaupoissa tehdyn runkojen katkonnan eriarvoisiksi puutavaralajeiksi. Nämä aiempien puukauppojen ostajakohtaiset katkontatiedot löytyivät Mhy:n tietojärjestelmään OmaMetsään tallennettuina.

Tarjousten vertailussa kärkeen nousivat lähes tasasummilla eräs sahayritys ja Mhy-korjuupalvelu. Huomionarvoista oli, että tarjousvertailun viimeiseksi jäi metsänomistajan edellisen puukaupan voittanut ja nyt ainoan runkohintatarjouksen tehnyt ostaja. Tämän viimeiseksi jääneen ostajan tarjous oli tarjousvertailun perusteella vajaa 6000 euroa eli noin 7 €/m³ alhaisempi kuin parhaat tarjoukset.

Mitä tarkoittaa puutavaralajeihin, runkohintaan tai järeysrunkohintaan perustuva tarjous?

Perinteisessä puutavaralajikaupassa hinnoittelu perustuu siihen, että ostaja tarjoaa erilaista yksikköhintaa eri puutavaralajeille. Metsänomistajan tehtäväksi jää arvioida, paljonko mitäkin puutavaralajia eli tukkia, pikkutukkia, kuitua jne. myyntierästä tulisi kullekin ostajalle. Kun ostaja ei anna mitään takuuta tai lupausta eriarvoisten puutavaralajien määristä, niin erilaisten tarjousten vertaaminen on metsänomistajalle todella vaikeaa. Apua tähän puukaupan ehkä vaikeimpaan ja oleellisimpaan asiaan eli katkonnan huomioimiseen saa omasta metsänhoitoyhdistyksestä.

Ostajan tekemässä runkohintatarjouksessa puulajilla on vain yksi yksikköhinta. Tällöin myyjän ei tarvitse pohtia runkojen katkontaa ja hyödyntämistä eri puutavaralajeiksi. Mutta jos ostajan tarjouksissa runkohintaa tarjotaan vain jollekin puulajille tai laho hinnoitellaan erikseen, niin katkontaa joudutaan siinä tapauksessa kuitenkin arvioimaan.

Uusimpana hinnoittelumallina on tullut järeyteen perustuva hinnoittelu. Kaupan yhteydessä ostaja antaa ainoastaan keskimääräiseen runkokokoon perustuvan hintataulukon, josta puulajin yksikköhinnat todetaan vasta hakkuun jälkeen. Tällaisessa puukaupassa on äärimmäisen tärkeää osata arvioida hakattavien runkojen keskikoko puulajeittain etukäteen, jotta tarjouksia verrattaessa osataan käyttää oikeaa yksikköhintaa ostajan antamasta taulukosta. Lopulta myyjän vastuulle jää oikean puulajikohtaisen runkokoon arviointi, sillä ostaja ei anna mitään takuuta hinnasta tai kokoluokasta. Eri ostajien järeyteen perustuvat hinnoittelumallit poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta pääperiaate on sama eli puukaupan yksikköhinnat määräytyvät vasta hakkuun jälkeen.

Myyjä valitsi Mhy-korjuupalveluun isomman metsävähennyksen vuoksi

Metsänomistaja päätyi siihen, että puunkorjuusta sovittiin Mhy-korjuupalvelun kanssa. Ratkaiseva asia oli se, että Mhy-korjuupalvelu hoitaa puun korjuun ja kuljetuksen, jolloin kyseessä on hankintakauppa ja tällöin metsänomistaja voi tehdä verotuksessaan selvästi isomman metsävähennyksen kuin pystykaupassa. Isomman metsävähennyksen myötä myyjälle jää enemmän rahaa käteen verojen maksun jälkeen.

Menetys 9000 euroa, jos olisi myynyt samalle ostajalle kuin viimeksi

Korjuun jälkeen voitiin todeta, että metsänomistajan valinta osui oikeaan, vaikka puukauppatulo jäikin hieman arvioitua alhaisemmaksi. Mhy-korjuupalvelun käyttämisen takia puunmyyjä sai tehdä verotuksessa suuremman metsävähennyksen. Hakkuun päättymisen jälkeen laskettiin ja todettiin, että myyjälle jäi tästä puukaupasta noin 9000 euroa enemmän rahaa käteen kuin jos olisi myynyt pystykaupalla edellisen puukaupan ostaneelle ja runkohintatarjouksen tehneelle ostajalle. Tämä tarkoittaa yli 10 euroa jokaista kuutiometriä kohden! Ero on poikkeuksellisen iso, mutta ostajien väliset erot tarjouksissa ovat selvästi kasvaneet viime vuosina Venäjän puuntuonnin vähentyessä.

Metsänomistajan tavallisin kysymys: Mikä on puunmyyjän kannalta paras tarjous?

Tämä onkin metsänomistajalle keskimäärin tuhansien eurojen arvoinen kysymys. Paras tarjous on jokaisessa puukaupassa selvitettävä erikseen ja tämä tekee asiasta puunmyyjän kannalta haastavan. Joskus perinteinen tukki-kuitu tarjous on paras, välillä taas runkohintaan perustuva tarjous. Järeyteen perustuvassa tarjouksessa asia selviää vasta hakkuun jälkeen, kun yksikköhinta varmistuu.

Erilaiset hinnoittelut ja tarjoukset edellyttävät kuitenkin aina tarjousten yhteismitallistamista eli vertaamista, joka on yksi vaikeimmista asioista puukaupassa. Apua tähän todella haastavaan, mutta ehkä jopa puukaupan kaikkien tärkeimpään asiaan saa omasta metsänhoitoyhdistyksestä.

Puukaupan asiantuntija-apu toki maksaa, mutta kustannushyöty suhde on erinomainen. Sijoittamalla euron metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluun, saa keskimäärin 3-4 euroa tilille. Metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalvelun käyttäminen lieneekin yksi parhaimmista sijoituksista mitä puunmyyjä voi tehdä.