Taimesta tukkipuuksi

Valtakunnallinen

Kasvatetaan yhdessä taimikostasi vahva metsä - Metsänhoitoyhdistys

Metsänhoitoyhdistysten logo tiivistää metsätalouden ytimekkäästi kahteen sanaan. Taimesta tukkipuuksi. Siitähän tässä koko hommassa on kyse, metsän kasvusta, yksittäisten puiden kehityksestä pienistä taimista järeiksi tukkipuiksi. Mutta on metsätaloudessa kyse toki paljon muustakin kuin vain metsän kasvusta.

Metsänhoidossa on katsottava tulevaisuuteen

Henkilökohtaisesti minua on kiehtonut metsän kasvun ja ihmissukupolven analogia, metsien taloudellinen kiertoaika myötäilee vahvasti ihmiselämän pituutta. Parhaassa tapauksessa metsänomistajana pääseekin seuraamaan metsän kehitystä koko sen kiertoajan. Metsänomistajana myös metsätalouden toimenpiteet nivoutuvat vahvasti muuhun elämänkulkuun ja sen käännekohtiin. Itselläni on vahvat muistikuvat metsänistutuksesta samalta vuodelta kun koulupolkuni aloitin. Samoin elävänä on mielessä työläs ja myöhästynyt taimikonhoitourakka ensimmäisen opiskeluvuoteni jälkeisenä kesänä. Metsäalan opiskelijana muistan miettineeni sanalaskua suutarin lapsista ja kengistä.

Oman kiehtovuutensa ja haasteensa metsätalouteen tuo juuri tarkastelun aikajänne. On pystyttävä katsomaan pitkälle tulevaisuuteen. On tehtävä oikeita asioita ajallaan, vaikka lopullinen päämäärä onkin vasta vuosikymmenten päässä.  Tukkia ei tule jollemme hoida taimikoita aikanaan, tai ainakin sitä tulee huomattavasti vähemmän. Ilolla olen saanut myös huomata oman parikymmentä vuotta sitten tehdyn taimikon ”pelastusoperaation” onnistumisen. Peli ei ollut vielä menetetty, ja tehty työ kannatti.    

Taimikonhoitorästeillä on kalliit seuraukset

Taimikonhoidosta puhutaan paljon, mutta tehdään aivan liian vähän. Metsäammattilaiset tietävät tilanteen taimikonhoitorästien tilanteesta, ja monen ajatuksissa varmaan kuuluukin, joskus ehkä pienen epätoivoisen huokauksen siivittämänä, ”tarttis tehdä jotain”. Viivyttelyllä on kaiken lisäksi kalliit seuraukset, niin yksittäiselle metsänomistajalle kuin kansantaloudellekin.  Metsänomistajien onkin otettava vakavasti viesti metsien kasvun hidastumisesta. Metsän kasvun taittuminen merkitsee myös metsätalouden kannattavuuden heikkenemistä pitkällä tähtäimellä. Ikävä kyllä, vilkkaana käyvä julkinen keskustelu tuntuu enemmän syyllistävän metsänomistajaa, kuin kannustavan aktiivisiin toimiin.  

Metsänhoito on investointi

Mikä sitten kannustaisi aktiiviseen metsänhoitoon? Metsänomistajilta vaaditaan yhä enemmän ilmasto- ja monimuotoisuustekoja, mutta myös satsausta aktiiviseen metsänhoitoon. Metsän on riitettävä moneen. Mikä kannustaisi metsänomistajia niihin tekoihin, joilla Suomi pääsee ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin ja joilla suomalaisia metsäteollisuuden tuotteita myydään maailmalle?

Hyvän metsänhoidon ja kasvun varmistaminen on lopulta aika yksinkertainen ja tuttu: huolehditaan ripeästä metsän uudistamisesta, harvennetaan taimikot ja nuoret metsät ajallaan ja tehdään myös hakkuut ajallaan. Unohtamatta tietenkään luonnonhoitoa, joilla turvataan sekä ilmastokestävyyttä että monimuotoisuutta.

Hyvätkään ohjeet eivät kuitenkaan riitä, jos ne jäävät vain ohjeiksi, eivätkä konkretisoidu teoiksi. Millä saamme aikaan tekoja metsänhoidon ja kasvun edistämiseksi? Taloudellinen näkökulma on luonnollisesti tärkeä. Metsänomistajalle metsän uudistaminen, taimikonhoito ja usein ensiharvennuskin ovat investointeja, joiden kannattavuus punnitaan tarkkaan. Metsänhoitoon investoidaan enemmän, kun siitä saatava tuotto vastaa metsänomistajan tuotto-odotuksia. Uusiutuvan raaka-aineen markkinoilla ja kiertotalouden voimistuessa metsäteollisuus on takonut historiansa kovimpia tuloksia, mutta metsänomistajien talous ei ole vahvistunut samassa vauhdissa. Uskon, että reilummalla tuotonjaolla saataisiin myös parempaa metsänhoitoa.

Hyvällä metsänhoidolla vaalitaan suomalaista perhemetsätaloutta

Toinen tärkeä näkökulma on metsäsuhteen vahvistaminen. Suomalainen perhemetsätalous on arvokas ja vaalimisen arvoinen! Vahvistetaan tunnesidettämme metsiimme. Ollaan ylpeitä omastamme ja pidetään metsät mukana elämämme eri vaiheissa. 

Lopuksi palaan vielä ihmiselämän ja metsätalouden analogiaan. Nuorissa on tulevaisuus, niin ihmisissä kuin metsissäkin. Kasvatetaan ne siis kunnolla!

Mikko Syri, MTK

Mikko Syri

Metsäasiantuntija, MTK

Mikko toimii MTK:n Metsänomistajat-linjalla Länsi-Suomen alueen kenttäpäällikkönä. Alueellisen edunvalvonnan lisäksi hänen vastuualueisiinsa kuuluu erityisesti puukauppa, riistapolitiikka ja metsänhoito.

Liittyvät bloggaukset

  1. Samasta puusta

    Samasta puusta

    Anne Rauhamäki

    Valtakunnallinen

    Kun ylioppilaaksi kirjoitin ja sain opiskelupaikan, vannoin, etten enää pieraisekaan tänne peräkylän suuntaan. Sitten sitä jotenkin tasaantui ja järkiintyi ja kaikenlainen juureva oleminen, asuminen ja tekeminen alkoivat kiinnostaa.

    Lue lisää
  2. Onko väliä, kuka omistaa suomalaismetsät?

    Onko väliä, kuka omistaa suomalaismetsät?

    Mikko Tiirola

    Valtakunnallinen

    Eikö ole hyvä, että omistukset siirtyvät niille, joita metsäsijoittaminen kiinnostaa? Eivätkö sijoittajaomisteiset metsät varmista sitä, että puuta tulee markkinoille passiivisia perikuntia paremmin? Eikö se ole pelkästään hyvä, että metsämaan arvo kirii ylöspäin?

  3. Metsän periminen ja metsä perunkirjoituksessa

    Metsän periminen ja metsä perunkirjoituksessa

    Juha Leppänen

    Valtakunnallinen

    Metsänomistajaksi päädytään edelleen useimmin perinnön kautta. Luonnollisesti se johtuu siitä, että perintö tulee usein yllättäen tapahtuvan läheisen kuoleman johdosta, eikä toimenpiteitä aktiivisen sukupolvenvaihdoksen eteen ehditä edes suunnittelemaan.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset