Blogi
Tervetuloa viihtymään blogiemme pariin. Bloggaajinamme toimivat pääasiallisesti Metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n asiantuntijat sekä metsänomistajat.
Harjoittelussa Mhy Kymenlaaksolla
Jenny Alho
Kymenlaakso
Mhy Kymenlaaksossa on tänäkin kesänä töissä harjoittelijoita. Kesäharjoittelijoina ovat tänä vuonna Otto Erola ja Roni Korhonen. Heidän harjoittelunsa alkoi toukokuun alussa ja jatkuu elokuun loppuun saakka. Harjoittelijoiden tehtäviin kuuluu muun muassa taimienjako, PEFC-auditoinnit, kuviotietojen päivitys, tulevaisuuden toimenpiteiden suunnittelu sekä korjuuvalvonta.
Varmista sujuva sukupolvenvaihdos
Antti Laari
Kymenlaakso
Monella metsänomistajalla voi olla mietinnässä metsäomaisuuden siirto seuraavalle sukupolvelle. Metsätila toki siirtyy perintönä eteenpäin aikanaan, mutta asian voi tehdä myös hallitummin jo perinnönjättäjän elinaikana. Monesti on verotuksellisesti järkevämpää siirtää metsätila perillisille joko lahjana tai kauppana. Esimerkiksi kaupan myötä pääsee hyödyntämään metsävähennystä ja lahjasta voi syntyä metsälahjavähennysoikeutta. Meiltä metsänhoitoyhdistyksestä saat apua eri vaihtoehtojen kartoittamiseen ja kaikkiin sukupolvenvaihdokseen liittyvissä käytännön järjestelyissä.
Puukaupassa kaikkein tärkein on metsänomistaja
Harri Välimäki
Valtakunnallinen
Ei liene lainkaan liioiteltua sanoa, että metsänhoitoyhdistyksissä on käynnissä yksi puukaupan historian merkittävimmistä uudistuksista. Kyseessä ei ole yksittäinen järjestelmäprojekti, vaan kyse on siitä, miten puukauppa valmistellaan ja viedään maaliin metsänomistajan puolesta ja eduksi.
Tet-harjoittelussa Mhy Kymenlaaksolla
Kymenlaakso
Työjaksoni metsänhoitoyhdistyksellä oli mielenkiintoinen ja opettavainen. Opin kuinka montaa eri tekijää tarvitaan kestävään metsänhoitoon ja kuinka suuri merkitys jokaisella tekijällä on. Itse pääsin tutustumaan lähes jokaiseen vaiheeseen metsänhoidosta niin istuttamisesta puunkaatoon. Jokainen päivä oli kiinnostava ja opin niistä paljon uutta. Pääsin tutustumaan monien uusien ihmisten kanssa ja sain heiltä paljon uusia oppeja ja tietoja metsäalaan ja metsänhoitoon liittyen.
Minun metsä on minun
Päivikki Otronen
Valtakunnallinen
Kuka metsän omistaa – ja kenellä on oikeus päättää sen käytöstä? Metsänomistajuus ei ole vain mielipidekysymys, vaan henkilökohtainen, usein sukupolvien yli ulottuva vastuu ja suhde. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan hallituksen puheenjohtaja Päivikki Otronen avaa omakohtaisesti, mitä metsän omistaminen todella tarkoittaa.
Miljoona pientä hiilensitojaa ja pottiputken klonksuntaa
Joni Hinkkuri
Kymenlaakso
Toukokuussa sain olla mukana Apulanta-yhtyeen järjestämässä ”Minusta kasvaa puu” -tapahtumassa opastamassa puiden istutusta. Vettä tuli taivaan täydeltä ja turve värjäsi vaatteet ruskean täplikkäiksi, mutta kurjasta kelistä huolimatta kaikilla osallistujilla oli loistava henki päällä. Samaan aikaan oman metsäviljelykautemme avajaisissa riitti vilinää: metsänomistajat kävivät hakemassa meiltä istutettavaksi huikeat 400 000 tainta. Toiset noutivat laatikon tai kaksi paikkaistutukseen, kun taas toisille oli varattu useampi lavallinen. Aika monen auton ja peräkärryn kuormaan lähti matkaan kaikkia kolmea pääpuulajiamme.
Metsänomistamisen iloja
Taina Kekkonen
Valtakunnallinen
Metsänomistaminen ei useinkaan ole pelkästään riemun kiljahduksia, mukavia metsäretkiä, lumikenkäilyä, oman maan marjoja tai hyötyliikuntaa. Välillä tai itse asiassa aika useinkin metsänomistaminen on sydän syrjällään olemista, tunteikkaita päätöksiä, pelkoa ja riittämättömyydenkin tunteita.
Yhdessä oppien – metsäasiantuntijat kehittivät työtään yli aluerajojen
Hanna Virtanen
Kymenlaakso
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson metsänhoitoyhdistysten metsäasiantuntijat kohtasivat vertaisoppimisen merkeissä APA-päivässä. APA-päivä eli asiantuntijapäivä tarkoittaa työskentelymallia, jossa asiantuntijat muodostavat pareja yli aluerajojen ja oppivat toisiltaan käytännön asiakastyössä. Päivän keskiössä on metsäasiantuntijan työn kehittäminen ja tavoitteena on löytää entistä sujuvampia ja toimivampia tapoja tehdä työtä arjessa.
Kuinkas on sen rakkauselämän laita? Ajatuksia metsätalouden sosiaalisesta kestävyydestä
Terhi Tuominen
Kymenlaakso
Otsikon lause on eläköityneen kollegan legendaarinen keskustelunaloitus niin kollegoille kuin tutuille metsänomistajille. Ihan joka tilanteessa ei tuotakaan kannata käyttää… Kun kohtaamme metsänomistajan, tavoitellaanko metsän vai metsänomistajan parasta? Vai onko se sama asia? Vaikuttavatko päätöksiin naapurien tai tiedotusvälineiden mielipiteet? Kun itselläkin on työkokemusta kolmannesvuosisadan verran, niin muutoksen näkee ihmisten kohtaamisessa jo kaikkine sosiaalisen median kanavineen sekä siinä, miten etenkin uutisoinnissa asenteet luonnon hyödyntämiseen ovat muuttuneet.
Helppoa metsänomistamista, vaihtoehtona yhteismetsä
Jenny Alho
Kymenlaakso
Yhteismetsä on huoleton metsänomistamisen muoto. Yhteismetsään liityttäessä siirrät metsätilasi yhteismetsän omistukseen ja saat tilasi arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia. Yhteismetsä jakaa positiivisesta tuloksestaan ylijäämää, joka on osakkaalle verovapaata tuloa, sillä siitä on jo maksettu verot yhteismetsän toimesta. Yhteismetsän osakkaana sinun vastuullesi jää helposta metsänomistamisesta nauttiminen ilman hallinnollisia velvoitteita.
Mitä kannattaa havainnoida kevään metsäkäynnillä?
Eevariikka Ruopas
Valtakunnallinen
Kevät on parasta aikaa lähteä käymään omassa metsässä. Ota perhe tai ystävä mukaan, ja samalla voit katsoa, mitä omalle metsällesi kuuluu talven jälkeen. Tässä blogissa ajattelin käydä läpi muutamia vinkkejä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun suuntaat metsääsi keväällä.
Puukaupan hintatakuu – toimiiko ”musta laatikko”?
Pauli Rintala
Valtakunnallinen
Venäjän puuntuonnin loppuminen sai aikaan sen, että ensimmäisen kerran vuosikymmeniin puumarkkinat ovat alkaneet toimia markkinatalouden ehdoilla ja pelisäännöillä. Jatkuvasta kroonisesta raakapuun ylitarjontatilanteesta on siirrytty tasapainoiseen kysynnän ja tarjonnan markkinaan.
Etämetsänomistajana metsänhoitoa merten takaa
Jenny Alho
Kymenlaakso
Mhy Kymenlaakson pitkäaikainen jäsen Timo Lintunen hoitaa Kymenlaaksossa sijaitsevia metsätilojaan sujuvasti merten takaa Yhdysvalloista käsin. Lintunen asuu Yhdysvalloissa yli 7 000 kilometrin päässä metsätiloistaan, mutta yhdessä Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson metsäasiantuntijoiden kanssa metsänhoito sujuu pitkästä etäisyydestä huolimatta.
Puukaupan suurin harha: miksi tukin hintaa tuijottava metsänomistaja häviää
Joni Hinkkuri
Kymenlaakso
Puukaupassa korkein tukin hinta ei automaattisesti tarkoita parasta tiliä. Kun puut kaadetaan, rungot katkotaan eri puutavaralajeiksi. Näitä ovat esimerkiksi tukki, kuitu, pikkutukki, parru, pylväs, sorvi ja laho. Ostaja määrittelee sopimuksessa puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset, mutta ratkaiseva asia jää usein vähemmälle huomiolle: ostaja päättää itse, kuinka paljon tukkia rungosta katkotaan.
Hyvä metsä ei synny sattumalta, vaan taimikonhoito takaa tulevan tuoton
Eevariikka Ruopas
Valtakunnallinen
Taimikonhoito on se työlaji, jossa metsänomistaja pääsee vaikuttamaan siihen, millainen metsä siellä tulevaisuudessa kasvaa. Puut kasvavat joka tapauksessa, mutta kun ohjaat kasvua oikeaan suuntaan, annat parhaille rungoille etumatkan ja rakennat metsällesi vahvan perustan vuosikymmeniksi.
Metsäveroilmoitus ja kadonneiden kuittien metsästys
Joni Hinkkuri
Kymenlaakso
Taas se aika vuodesta on täällä: metsänomistajan veroilmoituksen määräpäivä lähestyy. Kuten moni muukin, huomaan siirtäväni aloitusta päivä päivältä eteenpäin. Haastavinta ei ole itse numeroiden syöttäminen, vaan se ikuinen kysymys: minne ihmeeseen olen kaikki kuitit tallentanut?
Kun hakkuuaikomus tyssää luontokohteeseen - esimerkki edunvalvonnan tärkeydestä
Jouni Väkevä
Kymenlaakso
Tämä on kertomus eteläisestä Kymenlaaksosta, jossa kaavamerkinnät pysäyttivät uudistuskypsän kuusikon hakkuun suunnittelun. Yleiskaavan merkintänä kohteella oli lyhenne MM eli ”maisemallisesti arvokas metsäalue”. Lisäksi kohde oli osa ”luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeään aluetta”. LUO-merkinnän perusteena oli ”lepakoiden tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti”. Lisäksi kaavassa vaadittiin hakkuulle maisematyölupaa.
