Puukaupan suurin harha: miksi tukin hintaa tuijottava metsänomistaja häviää
kymenlaakso
Puukaupassa korkein tukin hinta ei automaattisesti tarkoita parasta tiliä. Kun puut kaadetaan, rungot katkotaan eri puutavaralajeiksi. Näitä ovat esimerkiksi tukki, kuitu, pikkutukki, parru, pylväs, sorvi ja laho.
Ostaja määrittelee sopimuksessa puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset, mutta ratkaiseva asia jää usein vähemmälle huomiolle: ostaja päättää itse, kuinka paljon tukkia rungosta katkotaan.
Miksi katkonnalla on väliä?
Eri ostajilla on erilaiset tarpeet. Yksi tarvitsee pitkää tukkia rakentamiseen, toinen lyhyempää tavaraa vientiin. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, kuinka suuri osa rungosta päätyy arvokkaaksi tukiksi ja mikä kuitupuuksi.
Ostajien välillä voi olla jopa yli 10 prosentin ero tukin osuudessa samasta leimikosta. Käytännössä tämä tarkoittaa helposti satojen tai jopa tuhansien eurojen eroa metsänomistajalle. Vaikka mitta- ja laatuvaatimukset näyttäisivät paperilla samoilta, erot voivat olla merkittäviä jopa leimikkokohtaisesti.
Tietoon perustuva päätös
Koska katkonnan ennustaminen on vaikeaa, metsänhoitoyhdistykset keräävät tietoa toteutuneista puukaupoista. Kun ostajien puutavaralajien katkonnan historiatieto yhdistetään tarjottuihin hintoihin, saadaan erittäin tarkka arvio siitä, kuka on paras ostaja juuri kyseiseen puukauppaan.
Siksi leimikkoa ei kannata myydä parhaan tukin hinnan perusteella, vaan tarkastella kokonaisuutta. Metsänhoitoyhdistysten keräämä niin sanottu katkontapankki on metsänomistajan turva puukaupassa.
Kilpailuttaminen kannattaa aina
Vaikka metsänomistaja olisi puukaupan rautainen ammattilainen, vähintään kahden kilpailevan tarjouksen pyytäminen on aina järkevää. Mitä arvokkaampi leimikko, sitä tärkeämpää kilpailuttaminen on.
Hintatilastojen keskihinta kertoo vain alueen keskimääräisen tason – ei sitä, kuka maksaa parhaiten. Tarjouksia vertaillessa on huomioitava myös lisäerät, kuten kantokäsittely ja hakkuutähteet. Valtuuttamalla metsänhoitoyhdistyksen kilpailuttamaan puukaupan metsänomistaja saa käyttöönsä parhaan mahdollisen tiedon ostajien todellisesta katkonnasta.
Jos kuitenkin halutaan puhua keskimääräisistä luvuista, vuonna 2025 Kymenlaakson Metsänhoitoyhdistyksen alueella valtakirjalla ja katkontapankin avulla kilpailutettujen, kaikenkokoisten leimikoiden ostotarjousten välinen ero oli keskimäärin 4500 euroa parhaan ja heikoimman tarjouksen välillä.
Muista tämä: kokonaisuus ratkaisee – ei pelkkä puukauppatarjoukseen merkitty tukin määrä.
Joni Hinkkuri
Metsäasiantuntija, luonnonhoidon asiantuntija
Mhy Kymenlaakson metsäasiantuntija ja ylpeä metsänomistaja
Liittyvät bloggaukset
Harjoittelussa Mhy Kymenlaaksolla
Jenny Alho
Kymenlaakso
Mhy Kymenlaaksossa on tänäkin kesänä töissä harjoittelijoita. Kesäharjoittelijoina ovat tänä vuonna Otto Erola ja Roni Korhonen. Heidän harjoittelunsa alkoi toukokuun alussa ja jatkuu elokuun loppuun saakka. Harjoittelijoiden tehtäviin kuuluu muun muassa taimienjako, PEFC-auditoinnit, kuviotietojen päivitys, tulevaisuuden toimenpiteiden suunnittelu sekä korjuuvalvonta.
Varmista sujuva sukupolvenvaihdos
Antti Laari
Kymenlaakso
Monella metsänomistajalla voi olla mietinnässä metsäomaisuuden siirto seuraavalle sukupolvelle. Metsätila toki siirtyy perintönä eteenpäin aikanaan, mutta asian voi tehdä myös hallitummin jo perinnönjättäjän elinaikana. Monesti on verotuksellisesti järkevämpää siirtää metsätila perillisille joko lahjana tai kauppana. Esimerkiksi kaupan myötä pääsee hyödyntämään metsävähennystä ja lahjasta voi syntyä metsälahjavähennysoikeutta. Meiltä metsänhoitoyhdistyksestä saat apua eri vaihtoehtojen kartoittamiseen ja kaikkiin sukupolvenvaihdokseen liittyvissä käytännön järjestelyissä.
Tet-harjoittelussa Mhy Kymenlaaksolla
Kymenlaakso
Työjaksoni metsänhoitoyhdistyksellä oli mielenkiintoinen ja opettavainen. Opin kuinka montaa eri tekijää tarvitaan kestävään metsänhoitoon ja kuinka suuri merkitys jokaisella tekijällä on. Itse pääsin tutustumaan lähes jokaiseen vaiheeseen metsänhoidosta niin istuttamisesta puunkaatoon. Jokainen päivä oli kiinnostava ja opin niistä paljon uutta. Pääsin tutustumaan monien uusien ihmisten kanssa ja sain heiltä paljon uusia oppeja ja tietoja metsäalaan ja metsänhoitoon liittyen.
