Puukaupan suurin harha: miksi tukin hintaa tuijottava metsänomistaja häviää
kymenlaakso
Puukaupassa korkein tukin hinta ei automaattisesti tarkoita parasta tiliä. Kun puut kaadetaan, rungot katkotaan eri puutavaralajeiksi. Näitä ovat esimerkiksi tukki, kuitu, pikkutukki, parru, pylväs, sorvi ja laho.
Ostaja määrittelee sopimuksessa puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset, mutta ratkaiseva asia jää usein vähemmälle huomiolle: ostaja päättää itse, kuinka paljon tukkia rungosta katkotaan.
Miksi katkonnalla on väliä?
Eri ostajilla on erilaiset tarpeet. Yksi tarvitsee pitkää tukkia rakentamiseen, toinen lyhyempää tavaraa vientiin. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, kuinka suuri osa rungosta päätyy arvokkaaksi tukiksi ja mikä kuitupuuksi.
Ostajien välillä voi olla jopa yli 10 prosentin ero tukin osuudessa samasta leimikosta. Käytännössä tämä tarkoittaa helposti satojen tai jopa tuhansien eurojen eroa metsänomistajalle. Vaikka mitta- ja laatuvaatimukset näyttäisivät paperilla samoilta, erot voivat olla merkittäviä jopa leimikkokohtaisesti.
Tietoon perustuva päätös
Koska katkonnan ennustaminen on vaikeaa, metsänhoitoyhdistykset keräävät tietoa toteutuneista puukaupoista. Kun ostajien puutavaralajien katkonnan historiatieto yhdistetään tarjottuihin hintoihin, saadaan erittäin tarkka arvio siitä, kuka on paras ostaja juuri kyseiseen puukauppaan.
Siksi leimikkoa ei kannata myydä parhaan tukin hinnan perusteella, vaan tarkastella kokonaisuutta. Metsänhoitoyhdistysten keräämä niin sanottu katkontapankki on metsänomistajan turva puukaupassa.
Kilpailuttaminen kannattaa aina
Vaikka metsänomistaja olisi puukaupan rautainen ammattilainen, vähintään kahden kilpailevan tarjouksen pyytäminen on aina järkevää. Mitä arvokkaampi leimikko, sitä tärkeämpää kilpailuttaminen on.
Hintatilastojen keskihinta kertoo vain alueen keskimääräisen tason – ei sitä, kuka maksaa parhaiten. Tarjouksia vertaillessa on huomioitava myös lisäerät, kuten kantokäsittely ja hakkuutähteet. Valtuuttamalla metsänhoitoyhdistyksen kilpailuttamaan puukaupan metsänomistaja saa käyttöönsä parhaan mahdollisen tiedon ostajien todellisesta katkonnasta.
Jos kuitenkin halutaan puhua keskimääräisistä luvuista, vuonna 2025 Kymenlaakson Metsänhoitoyhdistyksen alueella valtakirjalla ja katkontapankin avulla kilpailutettujen, kaikenkokoisten leimikoiden ostotarjousten välinen ero oli keskimäärin 4500 euroa parhaan ja heikoimman tarjouksen välillä.
Muista tämä: kokonaisuus ratkaisee – ei pelkkä puukauppatarjoukseen merkitty tukin määrä.
Joni Hinkkuri
Metsäasiantuntija, luonnonhoidon asiantuntija
Mhy Kymenlaakson metsäasiantuntija ja ylpeä metsänomistaja
Liittyvät bloggaukset
Yhdessä oppien – metsäasiantuntijat kehittivät työtään yli aluerajojen
Hanna Virtanen
Kymenlaakso
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson metsänhoitoyhdistysten metsäasiantuntijat kohtasivat vertaisoppimisen merkeissä APA-päivässä. APA-päivä eli asiantuntijapäivä tarkoittaa työskentelymallia, jossa asiantuntijat muodostavat pareja yli aluerajojen ja oppivat toisiltaan käytännön asiakastyössä. Päivän keskiössä on metsäasiantuntijan työn kehittäminen ja tavoitteena on löytää entistä sujuvampia ja toimivampia tapoja tehdä työtä arjessa.
Kuinkas on sen rakkauselämän laita? Ajatuksia metsätalouden sosiaalisesta kestävyydestä
Terhi Tuominen
Kymenlaakso
Otsikon lause on eläköityneen kollegan legendaarinen keskustelunaloitus niin kollegoille kuin tutuille metsänomistajille. Ihan joka tilanteessa ei tuotakaan kannata käyttää… Kun kohtaamme metsänomistajan, tavoitellaanko metsän vai metsänomistajan parasta? Vai onko se sama asia? Vaikuttavatko päätöksiin naapurien tai tiedotusvälineiden mielipiteet? Kun itselläkin on työkokemusta kolmannesvuosisadan verran, niin muutoksen näkee ihmisten kohtaamisessa jo kaikkine sosiaalisen median kanavineen sekä siinä, miten etenkin uutisoinnissa asenteet luonnon hyödyntämiseen ovat muuttuneet.
Helppoa metsänomistamista, vaihtoehtona yhteismetsä
Jenny Alho
Kymenlaakso
Yhteismetsä on huoleton metsänomistamisen muoto. Yhteismetsään liityttäessä siirrät metsätilasi yhteismetsän omistukseen ja saat tilasi arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia. Yhteismetsä jakaa positiivisesta tuloksestaan ylijäämää, joka on osakkaalle verovapaata tuloa, sillä siitä on jo maksettu verot yhteismetsän toimesta. Yhteismetsän osakkaana sinun vastuullesi jää helposta metsänomistamisesta nauttiminen ilman hallinnollisia velvoitteita.
